7. joulukuuta 2015

Colm Tóibín: The Testament of Mary






Colm Tóibín: The Testament of Mary
Viking, 2012
104 sivua
Arvostelu: 

Tätä tekstiä on vaikea kirjoittaa. Yhtä vaikea kuin tätä kirjaa oli lukea. Tämän kuukauden ensimmäinen luettu kirja on roikkunut mukanani jo kauan huolimatta siitä, että siinä on vain 104 sivua. Torstaina on lukupiiri tästä kirjasta ja sitten päästän sen takaisin muiden lukijoiden luokse.

The Testament of Mary on ensimmäinen lukemani kirja Colm Tóibínilta, ja kiinnostuin siitä, kun Laura kirjoitti siitä blogissaan. Se kertoo Neitsyt Marian näkökulman Jeesuksesta, siitä kun hän alkoi saada seuraajia ja siitä, kun hänet ristiinnaulittiin. En ole uskonnollinen ja muistan pakollisista uskonnon kursseista hävettävän vähän, joten minulla ei ole mitään tuntumaa siihen, miten näistä asioista on kerrottu Raamatussa. Tóibínin Maria on surullinen ja katkera äiti, joka ei ymmärtänyt poikansa saamaa "kannattajakuntaa" eikä sitä, miksi hänen poikansa piti kuolla. Kirja onkin enemmän tarina äidin surusta kuin Jeesuksesta.

Lukukokemukseni oli huono monella tapaa, joten toivon, ettei kukaan jätä tarttumatta tähän kirjaan sen takia, että minä luin sen huonosti! Kirja on hyvin kauniisti kirjoitettu ja aihe on todella mielenkiintoinen. Itse en vain muista ensimmäisestä puoliskosta mitään, sillä luin kirjaa aina muutaman sivun ennen nukkumaanmenoa todella väsyneenä, ja tarina meni aika lailla ohi. Noin puolesta välistä lähtien, kun Maria meni häihin Kaanaan, alan muistaa kirjan tapahtumia. Ristiinnaulitsemiskohtaus sitä edeltävine kansankiihotuksineen oli vaikuttavaa, mutta hyvin ahdistavaa ja surullista luettavaa. Sitä lukiessa pohdin, miten ihmiset, varsinkin joukossa, pystyvät niin silmittömään ja järjettömään väkivaltaan. Miten kukaan pystyy järkeistämään ja oikeuttamaan kidutuksen ja kuoleman? Läsnä on vahvasti myös äidin syyllisyys lapsensa kuolemasta - olisinko voinut tehdä jotain toisin, olisinko voinut vielä auttaa. Marian tunteet ovat hyvin surullisia, mutta inhimillisiä. Kerrontahetkellä Maria vain odottaa kuolemaa, ja tavallaan sen ymmärtää. Miten pystyy elämään, kun on nähnyt oman lapsensa ristiinnaulittavan?

Harmittaa, että lukukokemukseni oli huono, sillä olin todella kiinnostunut tästä kirjasta ja ehdotin sitä lukupiiriin. Jos olisin lukenut sen nopeammassa tahdissa, olisin luultavasti pysynyt paremmin kärryillä ja pitänyt kirjasta enemmän. Toivonkin, että jos kirjan aihe kiinnostaa, niin älkää jättäkö tarttumatta siihen vaan kertokaa, mitä minä menetin!

2 kommenttia:

  1. Näin käy joskus, kun joku sinänsä hyvä kirja ei vaan nappaa mukaansa, koska siihen ei vaikkapa ehdi syventyä kunnolla tai on sitä lukiessaan väsynyt tai aika on vain huono. Lyhyestä sivumäärästään huolimatta tämä kirja taitaa olla juuri sellainen, joka vaatii vähän enemmän keskittymistä. Mukavaa kuitenkin, että sait jo loppupuoliskosta jotain irti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on totta, tällä hetkellä keskittymistä ja energiaa ei ollut tarpeeksi tätä kirjaa varten. Mutta kiitos silti siitä, että kirjoitit siitä ja sait meidän lukupiirin tarttumaan siihen! :)

      Poista

Mikä kiinnosti, mitä ajatuksia heräsi, mitä ajatuksia haluat herättää? Kiitos paljon kommentistasi♥